Lapsen ruutuaika ja sen pituus on aihe, joka puhuttaa lapsiperheitä. Osa perheistä pelkää lapsen ruutuaikaa siinä määrin, että olisi valmis kieltämään lapsilta kaiken älylaitteiden käytön sekä tv:n katselun, osassa perheitä taas älylaitteisiin ja tv:hen suhtaudutaan sen verran lepsusti, että vaarana on aivan liian pitkäksi venähtävä ruutuaika. Kerromme tässä artikkelissa näkemyksiä lapsen ruutuajasta ja sen sopivasta pituudesta.
Mitä ruutuaika on?
Ruutuaika on aikaa, joka vietetään digilaitteen äärellä, kuten Applen tabletin, jonka elinkaaren pituuden puolesta mresell taistelee. Tämä aika venyy yllättävän helposti aivan liian pitkäksi, ellei lasten digilaitteiden käyttöä uskalleta rajoittaa. Toisaalta nykyaikana ruutuaika voi olla myös hyödyllistä, jos lapselle valitaan sellaisia aplikaatioita ja oppimisohjelmia, joista on todellista hyötyä. Vuonna 2019 ei olekaan kovin mielekästä kieltää lapselta kaikkea ruutuaikaa, sillä tällainen päätös voi saada lapsen helposti tuntemaan itsensä erilaiseksi kuin muut ja jopa vieraantuvan nykyaikaisesta yhteiskunnasta, jossa digitalisaatio on jo erittäin merkittävässä osassa.
Miten lasten kanssa kannattaa sopia ruutuajasta?
Jos lapsesi on alle kouluikäinen, on hänen ruutuaikaansa hyvä rajoittaa siten, että ruutuajan pituus on maksimissaan kaksi tuntia päivässä. Alle kouluikäisen lapsen on tärkeää myös liikkua riittävästi sekä olla riittävässä vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. Tämä auttaa häntä kehittymään normaalisti ja luomaan normaalin suhteen digilaitteisiin. Liiallisen ruutuajan vaarana nimittäin on, että lapselle saattaa kehittyä addiktio digilaitteita kohtaan ja hänen normaali kehityksensä on vaarassa häiriintyä.
Onkin tärkeää, että lapsen kanssa tehdään sopimus, joka koskee lapsen ja koko perheen ruutuaikaa. Sopimukseen on hyvä kirjata ylös viikoittainen peliaika sekä ne päivät, jolloin ruudussa saa pelata. Myös puhelinten yöpymisestä voi sopia perheen yhteisessä ruutusopimuksessa. Rajojen asettamisessa saatetaan vaatia määrätietoisuutta sekä johdonmukaisuutta, jotta lapset pitävät kiinni ruutuaikaa koskevista säännöistä. Munakello on muuten oiva väline lapsen ruutuajan rajoittamisen apuna. Kun munakello pirisee, tietää lapsi ruutuaikansa päättyneen.
Havainnoi lasta ja ole kiinnostunut hänen ruutuajastaan
On tärkeää myös havainnoida lasta mahdollisten ruudun käyttöön liittyvien oireiden varalta. Ruutuaika saattaa nimittäin aiheuttaa lapsessa ylivirittyneisyyden tilan, joka puolestaan aiheuttaa esimerkiksi kiukkuisuutta, ärtyneisyyttä, päänsärkyä, uniongelmia taikka levottomuutta. Tällaisten oireiden ilmaannuttua on tärkeää vähentää lapsen ruutuaikaa.
On myös tärkeää, että vanhempi on kiinnostunut lapsenva älylaitteiden käytöstä. Vanhempi voi esimerkiksi tutustua internetiin, erilaisiin peleihin sekä sosiaaliseen mediaan yhdessä lapsensa kanssa. Samalla hän voi luontevasti opettaa lapselleen netikettiä ja auttaa lasta esimerkiksi hänen ensimmäisten käyttäjätunnustensa luomisesssa. On tärkeää, että vanhempi tietää, mitä hänen lapsensa ruudusta katsoo. Erilaiset tietokoneeseen tai puhelimeen asetettavat aikarajoitukset ja estot voivat auttaa vanhempaa tässä vaativassa tehtävässä. Ruutuajan lisäksi on tärkeää tarkkailla myös ruutuajan laadukkuutta, esimerkiksi lapsen asentojen osalta. Vääränlaiset asennot voivat saada aikaan esimerkiksi ikävän päänsäryn.
Mistä saan lisätietoja?
Jos sinusta tuntuu, että olet edelleenkin hukassa lapsesi ruutuajan suhteen, kannattaa lukea esimerkiksi Lapset ja media -opas, jota on ollut mukana työstämässä muun muassa MLL sekä Viestintävirasto. Tästä oppaasta saat lisää vinkkejä koskien tätä vanhempien uutta haastetta vanhemmuuden kiemuraisella tiellä.
