Musiikkimaailma on muutoksessa
Internet ja mobiililaitteet ovat kehittyneet hurjaa vauhtia viimeisten vuosikymmenten aikana. Ne ovat muuttaneet maailmaamme tavoilla, joita tuskin olisimme voineet ennustaa. Musiikkimaailma ei ole ollut missään tapauksessa tältä kehitykseltä sivussa, vaan uudet tuulet ovat muuttaneet tapamme kuunnella musiikkia – ja myös musiikin tekeminen on muuttunut. Tässä artikkelissa tutustumme kahden suoratoistopalvelun, Spotifyn sekä Deezerin, historiaan ja arvioimme palveluiden tulevaisuutta.
Spotify – Ruotsin lahja maailmalle
Vuonna 2006 ruotsalainen innovaatiomylly jauhoi maailmalle Spotifyn. Sen perustivat Daniel Ek sekä Martin Lorentzon, joilla on kokemusta muun muassa Stardoll- ja TraceDoubler-yrityksistä. Viime aikoina suosiotaan kasvattanut kevytyrittäjyys-palvelu ei liene siis näiden työmyyrien toimintaa kovin hyvin kuvaava termi. Spotifyn nimi on peräisin Lorentzon nimi-ideasta, jonka Ek kuuli väärin. Myöhemmin he hoksasivat, että Spotify on yhdistelmä sanoista “spot” ja “identify”.
Palvelu leviää maailmalle
Alussa Spotifyyn pääsi vain toisen käyttäjän kutsusta, mutta myöhemmin maksullisen palvelun jäseneksi pääsi kuka tahansa. Spotifyn sovellus julkaistiin vuonna 2008, ja samoihin aikoihin yritys alkoi solmia lisenssisopimuksia tärkeimpien levy-yhtiöiden kanssa. Palvelu julkaistiin ensimmäisenä Ruotsissa, Suomessa, Ranskassa, Norjassa ja Espanjassa lokakuussa 2008. Britteinsaarille palvelu rantautui vuonna 2009, joskin valtava käyttäjävyöry pakotti Spotifyn palaamaan hetkeksi kutsumalliin Briteissä.
Vuonna 2011 Spotify laajentui Yhdysvaltain markkinoille. Käyttäjiä houkuteltiin kokeilemaan palvelua kuuden kuukauden mittaisella mainoksettomalla kokeiluajalla. Maaliskuussa 2011 palvelulla oli miljoona maksavaa käyttäjää Euroopassa, ja vuotta myöhemmin määrä oli noussut jo neljän miljoonan tietämille. Vuonna 2018 Spotifyllä oli peräti 83 miljoonaa maksavaa käyttäjää. Huhtikuussa 2018 Spotify listautui New Yorkin pörssiin, jossa osakkeen hinta on noussut aloitushetken noin 148 taalan paikkeilta 180 dollarin tuntumaan elokuun alkupuolella. Juridisesti Spotify toimii Luxemburgissa, joskin päätöksenteko ja varsinainen toiminta on tukevasti Tukholmassa.
Deezer – Spotifyn ranskalainen kilpailija
Deezer on Pariisissa päämajaansa pitävä Spotifyn kilpailija. Se julkaistiin hieman Spotifytä aiemmin, vuonna 2007. Suomeen palvelu rantautui kuitenkin vasta vuonna 2013.
Hankala alku
Deezerillä oli vaikeuksia Ranskan viranomaisten kanssa taipaleensa alussa. Ranskan tekijänoikeusjärjestö SACEMin vaatimuksesta palvelu pantiin säppiin heti taipaleensa alussa huhtikuussa 2007, mutta se sai aikaan sopimuksen järjestön kanssa ja avattiin uudelleen elokuussa 2007. Deezerillä oli vaikeuksia saada lisenssisopimuksia aikaan levy-yhtiöiden kanssa, ja palvelu olikin konkurssin partaalla vuonna 2008.
Sijoittajat ja mainokset tuovat pelastuksen
Vaikka Deezerin viivan alla oli punaista, positiivista oli, että palvelulla oli paljon käyttäjiä. Vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä Deezer sai kerättyä lisärahoitusta, ja pakotti käyttäjät rekisteröitymään palveluun. Käyttäjistä kerätyn tiedon avulla yritys alkoi harjoittaa kohdennettua mainontaa vuoden 2009 marraskuussa. Vuoden 2009 loppupuolella tuli mahdollisuus kuukausimaksua vastaan kuunnella musiikkia paremmalla äänenlaadulla ja ilman mainoksia.
Käyttäjämäärän kasvu jää Spotifyä pienemmäksi
Vuosina 2011 ja 2012 Deezer laajeni muun muassa koko Eurooppaan, Australiaan ja Kanadaan, ja vuonna 2013 valloitettiin Amerikka, tosin Yhdysvaltoissa rekisteröitymistä on rajattu. Käyttäjämäärä on jäänyt selvästi Spotifytä pienemmäksi, sillä maksavia käyttäjiä oli vuonna 2018 kuusi miljoonaa, vain murto-osa Spotifyn 83 miljoonasta.
Onko suoratoisto musiikin tulevaisuus?
Jos Business Insideriä uskoo, vastaus on kyllä. Tai pikemminkin suoratoisto on lehden mukaan uusi normaali, sillä vuonna 2016 suoratoisto kahmi jo yli puolet USA:n musiikin tuloista. Musically puolestaan toteaa, että suoratoisto on erityisesti radion kova kilpailija, sillä radion kuuntelijakunta vanhenee. Radiolla on kuitenkin monia kilpailuetuja, kuten persoonalliset juontajat ja paikallinen asenne, joihin suoratoistopalvelut eivät ainakaan vielä ole pystyneet vastaamaan – joskin radio itse on myös siirtymässä suoratoistopohjaiseksi.
