Ääniyliherkkyys

Ääniyliherkkyys on suhteellisen yleinen ongelma, josta kärsivät hyvin eri-ikäiset ihmiset. Usein ääniyliherkkyys ilmenee epämiellyttävänä tuntemuksena korvissa tai jopa kipuna. Henkilöt, jotka kärsivät ääniyliherkkyydestä, kertovat, että esimerkiksi voimakkaat äänet ympäristössä voivat olla piinaavia mutta myös kovaääninen musiikki voi nopeasti aiheuttaa tuskaa. Syynä ääniyliherkkyyden ja tinnituksen lisääntymiseen ovat ympäristömelun ja vapaa-ajan melun lisääntyminen. Esimerkiksi jatkuva kovaäänisen musiikin kuuntelu, baarivierailut ja konsertit voivat vahingoittaa kuuloa. Paras tapa estää kuulovaurioiden syntyminen onkin suojautuminen. Melua kannattaa välttää mahdollisuuksien mukaan, ja musiikkikeikalle tai festareille on hyvä pakata mukaan laadukkaat korvatulpat, jotka suojaavat korvia vaurioilta. Äänen synty on mielenkiintoinen ja laaja aihe. Opi lisää äänestä täällä, jos haluat ymmärtää enemmän ääniyliherkkyyden taustoista.

Musiikki on tärkeä osa nuorten elämää

Nuorten elämään ovat kuuluneet kautta aikojen muoti ja musiikki. Tyypillisen nuoren vakiovarusteisiin kuuluvat todennäköisesti ainakin viimeisintä huutoa oleva älypuhelin, ajankohtaista muotia noudattavat farkut, ajattomat converse kengät ja sitten vielä erinäiset lisävarusteet aina hatuista laukkuihin. Musiikkia kuunnellaan omalta puhelimelta, autossa tai stereolaitteilla – ja kovaa! Lääkärit varoittavat, että monen nuoren kuuntelutottumukset ovat vaarallisia, sillä melulle altistutaan säännöllisesti. Oli kyseessä sitten tavallinen pop-konsertti, festivaalit tai muu tapahtuma, järjestäjät harvoin välittävät desibelirajoista. Kuulovamma voi syntyä vaikkapa äkillisestä räjähdyksestä, mutta myös pitkään jatkuva melu kovaäänisen musiikin muodossa voi vaurioittaa kuuloa pysyvästi. Yksi ikävimmistä oireista, joka vaivaa myös monia muusikoita, on tinnitus. Se aiheuttaa erilaisia, usein hyvin häiritseviä ääniaistimuksia. Yleisimpiin kuuluvat korvien jatkuva soiminen, suhina tai vingunta. Ikävin asia tinnituksessa ja muissa kuulovaurioissa on se, että niihin ei ole hoitoa. Kun kuulovamma on kerran syntynyt, sitä ei voida parantaa. Onnekkailla tinnitus häviää jonkun ajan jälkeen itsestään. Musiikin ystäville tämä tarkoittaa sitä, että kuulosuojaimet tai korvatulpat kannattaa ottaa vakiovarusteina mukaan tapahtumiin.

 

Melu on yhä useammin terveysuhka

Melu uhkaa terveyttä” – näin otsikoi Hyvä terveys -lehti jonkin aikaa sitten. Artikkelissa puhutaan melun jatkuvasta lisääntymisestä ja sen vaikutuksista ihmisten elämään. Sen mukaan monet tutkijat pitävät melua vakavana Closeup portrait young unhappy stressed woman covering her ears looking up stop making loud noise it's giving me headache isolated on gray wall background. Negative emotion face expression feelingterveyshaittana. Koska melu kuuluu kiinteänä osana etenkin kaupunkilaisten arkeen, moni kaupungissa asuva tuskin edes tiedostaa melua ja sen vaikutuksia. Myös Suomessa on havaittu, että liikennemelu ylittää monissa paikoissa jatkuvasti 55 desibeliä eli yli suositellun riskirajan. Mitä melu sitten aiheuttaa? Yllä mainittujen kuulovammojen lisäksi melu tuottaa keholle lähinnä stressiä. Se johtuu tutkijoiden mukaan siitä, että melu toimii eräänlaisena vaarasignaalina. Ääniyliherkkyydestä kärsiville melu on erityisen haastavaa, sillä arkiset äänet, kuten liidun kirskunta taululla, pahvilaatikon repiminen, kirkuva lapsi tai asemaan ajava juna voivat aiheuttaa suoranaista kipua. Stressiä lisäävät ympäristön epäuskoiset reaktiot ja lääkäreiden tietämättömyys aiheesta. Ei ole helppoa, jos omaa yliherkkyyttä ei oteta työpaikalla vakavasti tai sille vitsaillaan. Monet äänistä kärsivät ihmiset päätyvätkin välttämään niitä tilanteita, joissa epämiellyttäviä ääniä esiintyy. Rakkaudesta musiikkiin ei kuitenkaan tarvitse luopua. Onneksi äänenvoimakkuutta voi säädellä omissa laitteissaan juuri omalle kuulolle sopivaksi.

 

Leave a Comment